torstai 29. joulukuuta 2011

Joulu ja välipäivät


Kaikille, jotka eivät vielä ole tietoisia, sain nuhan viikko sitten (ja vieläkin jatkuu). Räkäpäisyys ei estänyt minua juhlistamasta joulua, vaan kokkasin porkkanalaatikon (olisin ostanut varmaan valmiin version, mutta eihän täällä kaupoissa moista sotkua myydä), pakkasin sen matkaan ja suuntasin kohti pääkaupunkia. Minut oli kutsuttu viettämään joulua au pairien kanssa. Meitä oli paikalla kaksi saksalaista, kaksi bolivialaista, yksi ranskalainen ja yksi romanialainen. Tarkoituksena oli, että jokainen kokkaa kotimaansa jonkin herkun ja pääsemme sitten maistelemaan kansainvälistä jouluateriaa yhdessä. No, ruokaa oli tuhottoman paljon, joten perusjouluähky tuli saavutettua. Seura oli oikein mukavaa ja nauttiessani juhlista, sain samalla myös tilaisuuden kurkata amerikkalaiseen kotiin ja nähdä tyypilliset joulukoristelut.

 














 



Sunnuntai meni täysin vetelehtiessä ja nuhaa potiessa, samoin maanantai ja tiistai. Keskiviikkona kävimme terpsien pelissä ja illalla lähdin teatteriin erään saksalaisen au pairin kanssa. Kävimme katsomassa näytelmän nimeltä Pride and Prejudice, suomalaisille tutummin Ylpeys ja Ennakkoluulo.

Valokuvia ei saanut ottaa, mutta tässä teille pari linkkiä paikallisten lehtien otoksiin. Kuva näyttämöstä.

Herra Ylpeys ja Neiti Ennakkoluulo

Bennetin perheen sisarukset

Itse Lady Catherine de Bourgh

Ja tässä vielä linkki teatterin omille sivuille

Teatteri näyttää tältä

Niin kuin huomaatte, pää täynnä räkää on vaikea tuottaa sisältöä tänne blogiin. Suonette anteeksi linkkiviidakon, minä lähden tästä päiväunille.



P.S. Tässä teille vielä kyltti urheiluhengestä sekä lista areenalla kielletyistä tavaroista. 
No lukekaa itse tarkemmin.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Pihoillako tekolunta?

Kuuluisa kolmikko: ”Suo, kuokka ja Jussi” tunnetaan jouluisessa amerikkalaiskaupungissa paremmin versiona ”Etupiha, karkkikeppi ja moottoroitu valokoriste”. Muistelkaapa hetki muutamia jouluun sijoittuvia Hollywood-elokuvia. Filmit antavat ymmärtää, että pihojen joulukoristeluun käytetään aikaa ja rahaa. Tällainen kylmän sodan kilpavarusteluntyylinen omistautuminen aiheelle ei kuitenkaan ole näkyvissä naapurustossani. Antakaa siis minun kertoa, miltä näyttää lähiöalueen joulu täällä Yhdysvaltain pääkaupunkiseudulla.


Katuja tepastelleena voin tehdä teille karkean listan amerikkalaisten lempijoulukoristeista.

Kranssit. Perinteisestihän tämä hökötys roikkuu oveen isketyssä järeässä rautanaulassa. Täälläpäin maailmaa ei tyydytä ripustamaan kranssia vain oveen, vaan sellainen laitetaan myös ikkunoihin ja jotkut ripustavat sen myös auton etupuskuriin.
















































Jouluvalot. Elokuvissa näkee taloja, joiden ääriviivat on korostettu valokaapelilla. En ole yhtäkään tuollaista koristelua nähnyt. Kahden talon päässä on toki asunto, jonka julkisivu on koristeltu värivaloin, mutta eipä tuossakaan sentään koko taloa ole merkattu. 

Suurin osa ulkovaloista on kuin kotona Suomessa. Jos pihalla jököttää puu tai pensas tai mikä tahansa kitukasvuinen vaivaiskoivu, koristellaan se heittämällä pari metriä valoja oksille. Niin se on täälläkin. Osa valoista on kauniisti aseteltu, osa on viskottu paikalleen heittoverkkokalastustyylillä.
 



 



 









 
 






 






Punaiset rusetit ja havut. Rusetteja saa ostaa jokaisesta kaupasta, myös apteekista. Hinta tuollaiselle kohtuukokoiselle ja – näköiselle rusetille on dollarista kahteen. Havujen aitoudesta en osaa mennä sanomaan, mutta veikkaisin noiden olevan muovisia. Ainakaan tässä osavaltiossa havupuiden määrä on aika minimaalinen. Tietysti periamerikkalaista tyyliä kunnioittaen, havut on voitu repiä Venäjän ikimetsistä ja kuskata tänne lentokoneella koristamaan terassien kaiteita. Ekologista vai egologista?

 










Karkkikepit. Punaista ja valkoista, niistä on karkkikepit tehty. Osa kepeistä on puolitoista metriä korkeita, osassa on valot ja osa vain reunustaa ovelle johtavaa polkua. Ihan kivan näköisiä, mutta mieleeni nousee tarina Hannusta ja Kertusta. Asuuko näissä taloissa noita, onko uuni jo kuumana?

 











 









Puhallettavat elementit. Taitaa tosin olla niin, että nämä ovat moottorivoimalla täyttyviä koristeita. Ainakaan en ole kenenkään nähnyt puhaltavan keuhkojaan pihalle täyttäessään näitä. Kätevähän tuo on, kun sen voi varastoida tyhjänä.






















Moottoroidut elementit. Oli sitten poro, joka laiduntaa tai joulupukki, joka heiluttaa kättään, nämä ovat suosittuja.



















Lumiukot. Kun lunta ei ole oikeasti tarjolla, täytyy tyytyä muoviseen vastineeseen. En ole nähnyt kenenkään niittaavaan tekolunta katolle (eikä onneksi minuakaan ole pyydetty sitä tekemään), mutta tekolumiukkoja on ainakin yksi per kadunpätkä.























Ja sekalainen seurakunta jääkarhuista enkelien kautta CD-levyihin





 











 







 







 








 
 













Onko sitten totta, että jokainen piha on täynnä näitä vekottimia? Kerrottakoon teille, että joulukoristeita ei ole joka pihalla. Tämä johtunee varmaan siitä, että elän maassa, jossa eri uskontojen harjoittajia on paljon. Oma isäntäperheeni on juutalainen, joten meillä ei ole yhtäkään joulupukkia, poroa tai kranssia pihaamme koristamassa.

Voisi kuvitella, että jouluvalot olisivat rikkaiden harrastus, mutta ei ole. Ainakin kun kävimme kiertämässä lähellä olevan kroisos-alueen, ei siellä ollut juuri ollenkaan satsattu pihojen koristeluun. Asunnot olivat suurempia kuin ruotsinlaivat, mutta pihat olivat aivan tyhjillään jouluvaloista. Onko tämä nyt se lama?

Erään överiksi-lyödyn etupihan olen kuitenkin bongannut. Minulla on tarjota teille sekä päivällä otettuja kuvia sekä yksi ilta-aikaan napattu otos. Tämän kaiken kruunaa video tästä välkkyvästä ja kimaltelevasta kummajaisesta. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä teille (tämän hetkisen) ”pihallani on enemmän kimallusta ja liikettä kuin drag queenien tanssikiertueella”-kilpailun voittajan

 












Kiitos näistä jouluvaloista ja - koristeista.

P.S. Tehtäväksi tuli kasata piparkakkutalo Willin kanssa. Tältä se sitten lopulta näytti.