Lauantaina sain kutsun kaveriltani lähteä hänen ja hänen ystäviensä kanssa Urban Air–nimiseen paikkaan. Kyseessä oli sisäleikkipaikka, joka oli täynnä trampoliineja.
Ennen kuin meille annettiin pomppimiseen oikeuttavat rannekkeet, meidän tuli allekirjoittaa paperi, jossa lupasimme muun muassa olla haastamatta firmaa oikeuteen, jos onnistumme katkomaan jalkamme hyppiessämme. Kovin amerikkalaista?
Sääntöjä oli lukuisia:
Raskaana olevilta koko lysti oli kielletty.
Hauskaahan meillä oli. Parikymppiset ihmiset riehuivat siinä missä 7-vuotiaat lapsosetkin. Miettikääpä sitä.
Sunnuntaina käväisin kolumbialaisen au pairin kanssa elokuvissa katsomassa Extremely Loud and Incredibly Close. Minä pidin tuosta leffasta.
Myöhemmin illalla istahdin sohvalle host-perheeni seuraan tuijottamaan Super Bowlia. Tiedän, että tämä show näytetään myös Suomessa, mutta keskellä yötä. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin oleskella perheen kanssa, syödä hyvin ja katsoa kun aikuiset miehet taklaavat toisiaan minkä kerkiävät. Tosin minulle kerrottiin, ettei jalkapallo ole syy katsoa Super Bowl, vaan mainokset ja väliaikashow. No, minun mielestäni mainokset ja Madonnan tähdittämä väliaika olivat koko illan parhain anti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti